Kohtaamisia korona-aikaan

3.12.2020 18:37
Current/People
Virtuaalikahvit

Aloitin uudessa tehtävässäni Tamron viestintäpäällikkönä huhti-toukokuun vaihteessa. Ensimmäisellä työhaastattelukierroksella pääsin tapaamaan haastattelijani vielä livenä, sen jälkeen Suomi olikin pitkälti jo etämoodissa, ja niin myös rekrytointiprosessi vietiin loppuun virtuaalimaailmassa. Nyt, reilut puoli vuotta myöhemmin, olen nähnyt tiimiäni kasvokkain vain muutaman kerran, ja suuri osa tamrolaisista on tullut tutuksi etäyhteyksien kautta.

Perehtyminen onnistui etänäkin

Perehdytysohjelmaamme sisältyy lista, johon esihenkilö on miettinyt uuden työntekijän tehtävän kannalta tärkeimmät työkaverit, joiden kanssa olisi hyvä varata aikaa keskusteluun. Tämän listan avulla lähdin varaamaan etäpalavereja. Keskustelujen myötä sain monilta uusilta kollegoiltani runsaasti tietoa, uusia näkökulmia ja kuulin heidän ajatuksiaan Tamron viestinnästä.

Olin jo rekrytointiprosessin aikana kuullut tuttaviltani positiivisia kokemuksia tamrolaisista, ja ne jutut osoittautuivat tosiksi. Tamrolaiset ovat välittömiä ja ystävällisiä, tärkeän työmme huippuosaajia. Jokainen oli valmistautunut perehdytyshetkeen huolellisesti ja toivotti tulokkaan lämpimästi tervetulleeksi, mikä tuntui erityisen mukavalta.

Virtuaalikahvilla Taukotuvassa

Kun työpaikalla tapahtuvat satunnaiset arjen kohtaamiset kahviautomaatilla, lounaspöydässä tai hississä jäävät pois, täytyy toisiin tutustumisen, yhteisten teemojen löytämisen ja ajatusten törmäyttämisen eteen nähdä hiukan enemmän vaivaa. Erilaiset etärupatteluhetket, kuten tiimin virtuaalikahvit, ovat varmasti monille tuttuja keinoja kohdata toisia vapaamuotoisemmin.

Tamrossa meillä on käytössämme myös ”sisäinen some”, selaimella ja puhelinsovelluksella toimiva kanava, joka mahdollistaa ajasta ja paikasta riippumattoman yhteydenpidon kollegoihin. Varsinaisten työhön liittyvien uutisten ja keskusteluryhmien lisäksi tutustumme siellä esimerkiksi etätyöajan kahvihuoneessa eli Taukotupa-nimisessä ryhmässä tai viikon kysymyksen kautta – puheenaiheiksi ovat nousseet mm. harrastukset, kirjavinkit ja joulunviettotavat. Suosituin keskustelunaihe kautta aikain taitaa kuitenkin olla se, missä jaoimme kuvia lemmikeistämme.

Tuttu ääni etäältä

Vaikka työt etämoodissa sujuvat mainiosti, odotan jo sitä, että pääsen tapaamaan kollegoita niin logistiikkakeskuksissamme kuin Tamrotalossa livenä. Toisen oppii tuntemaan ja luottamuskin rakentuu piirun verran nopeammin, kun pystyy vuorovaikutustilanteessa havainnoimaan myös nonverbaalista viestintää. Huumorinpilke silmäkulmassa voi olla vaikeampi huomata näyttöruudulta kuin aidosti kasvokkain kohdatessa. Jos linjojen pätkiessä on luovuttava videoyhteydestä, jäävät eleet, ilmeet ja reaktiot näkemättä kokonaan. Sanojen lisäksi jäljelle jää vain äänensävy. Olen muutaman muun korona-aikana uudessa työpaikassa aloittaneen kanssa jutellut siitä, kuinka hyvin sitä onkaan oppinut tunnistamaan ihmiset hetkessä äänestä; kun vihdoin päästään kohtaamaan kasvokkain, lähestyvän työkaverin tunnistaa varmasti jo kaukaa, jos hän antaa äänimerkin.

Hyvän fiiliksen syntyminen uusille työntekijöille ei ole itsestäänselvyys. Yhteisöllisyyden ja yhteenkuuluvuuden tunteen rakentuminen paljon etäilevässä työyhteisössä vaatii kohtaamisen paikkoja, avoimuutta ja jokaisen omaa aktiivisuutta. Monesti alkuun pääsee jo sillä, että kysytään toisiltamme, mitä tänään kuuluu.

Kuka?

Tamron viestintintäpäällikkö Outi Puolakka

Outi Puolakka

viestintäpäällikkö

Tehtäväni Tamrossa: Viestintäpäällikkö

Asun Hämeenlinnassa, Kankaantakana

Koulutukseltani olen filosofian maisteri

Pääsen irti arjesta lukemalla, metsäpolkuja kävelemällä, suunnittelemalla juhlia ja lomamatkoja sekä aikamatkustamalla vuosisatojen taakse sukututkimuksen kautta.

Koskaan en luovu (vaikka pitäisi) liian myöhään valvomisesta.

Motto: Kaikki aina järjestyy – jos ei muuten, niin järjestetään.