Digitaaliset palvelut, robotiikka ja tekoäly ovat osa kotihoidon tulevaisuutta

Tässä Health & Future -podcastsarjan jaksossa robotiikan ja tekoälyn asiantuntija, yrittäjä Cristina Andersson ja sosiaali- ja terveysministeriön strategiayksikön erikoisasiantuntija Jukka Lähesmaa pohtivat yhdessä Heikki Kosken kanssa, miltä näyttää kotihoidon digitaalinen tulevaisuus. 

Kotihoidon digitaalinen tulevaisuus näyttää lupaavalta, vaikka tekoälyä, robotiikkaa ja muita digitaalisia apuvälineitä hyödynnetään vielä verrattain vähän. Perinteisesti Suomi on ollut digitaalisen kehityksen kärkimaita. Monet maat ovat kuitenkin ottaneet suomalaista teknologiakehitystä kiinni ja meillä on paljon tehtävää, jos kehityksessä halutaan pysyä mukana.

- Olen mukana Tekoäly 4.0 -ohjelmassa, jossa on tavoitteena, että Suomi olisi tekoälyn ja robotiikan osalta sijalla kuusi. Se on valtavan kunnianhimoinen tavoite, kun ajatellaan, että robotiikan osalta olemme tällä hetkellä sijalla 21, tekoälyn osalta sijalla 13. Tässä on aikamoinen teknologialoikka otettavana, että päästään muiden maiden kantaan, Cristina Andersson sanoo.

Digitaaliset ratkaisut helpottavat resurssipulaa ja turvaavat laadukasta hoitoa

Digitaaliset ratkaisut – teknologia, tekoäly, robotiikka – voivat tarjota apua nyt ja lähivuosikymmeninä, kun väestö ikääntyy, kotihoidon asiakasmäärät ovat jopa tuplaantumassa ja työntekijöistä on pulaa.

Harmaa siirtymä on niin valtava, että siihen ei tule riittämään käsiä, vaikka me saataisiin maahanmuuttajia. Siihen tarvitaan teknologiaa avuksi, Andersson toteaa.

Esimerkiksi lääkeannostelijat ovat osoittaneet, että ne eivät ainoastaan lisää lääkitysturvallisuutta vaan myös vapauttavat hoitajille lisää työaikaa muihin työtehtäviin.

Jukka Lähesmaa muistuttaa, että väestön ikääntyminen on iloinen asia: elämme pitempään, terveempinä ja hyvinvoivina. Samaan aikaan meidän on voitava taata ikääntyneille ihmisille laadukas ja turvallinen elämä myös silloin, kun tukea tarvitaan.

- Tämä vaatii meiltä resursseja. Teknologian, tekoälyn ja robotiikan avulla me pystymme tuottamaan näitä palveluita paremmin. Pystymme hyödyntämään teknologiaa ammattihenkilöiden tukena niin, että teknologia ja automatiikka hoitavat rutiinit ja ihmisille jää mahdollisuus kohdata toisiaan. Näin myös säästämme viime kädessä resursseissa ja pystymme varmistamaan laadukkaat palvelut, Lähesmaa sanoo.

Kotihoidon digitaalisessa kehittämisessä yksittäisten ratkaisujen sijaan tulisi panostaa kokonaisuuden kehittämiseen ja saada aikaan mm. integraatioalustoja ja rajapintoja. Tehtävää tällä saralla vielä riittää.

- Me ei todellakaan haluta tilannetta, jossa ikäihmiset ja ammattilaiset hukkuvat erilaisiin applikaatioihin, vaan meidän pitää saada ne toimimaan yhtenäisenä toimivana kokonaisuutena, Lähesmaa toteaa.

Kotihoito digitalisoituu sujuvasti, kun palvelut on suunniteltu hoitotyön arkea kunnioittaen

Työn tehostamiseksi on olemassa hyviä ratkaisuja, mutta niitä ei syystä tai toisesta ole kovin usein otettu osaksi käytäntöä.

- Suomessa tehdään digitalisaation osalta todella hyvää työtä. Mutta samalla täytyy todeta, että sote-kentällä ja nimenomaan hoivapalveluissa kirjataan edelleen paljon asioita ruutupaperille, Andersson kertoo.

Jotta digitalisaatio saadaan sujuvasti osaksi hoivatyötä, tulisi teknologia ottaa käyttöön niissä osissa työtehtävissä, joissa se on tarpeen ja käytännöllistä.

- Teknologia ei saa olla sellaista, että se vie enemmän aikaa ja voimavaroja, kuin ilman sitä teknologiaa, Andersson sanoo.

Anderssonin mukaan työtä ajatellaan usein sellaisena, että ihmisen täytyy sitä tehdä. Hänen mielestään on kuitenkin olemassa töitä, joita ihmisen ei täydy tehdä. Kotihoidossakin koulutettujen sairaanhoitajien ja lähihoitajien tulisi saada keskittyä siihen, mikä on heidän osaamisensa. Robotit eivät ole siis viemässä ihmisten töitä.

- Jos robotti tekee siivoukset, roskien kuljetukset ja muut rutiinityöt, hoitajille riittää edelleen todella paljon työtä. Sitä ei kannata pelätä yhtään, Andersson vakuuttaa.

Kotihoidon digitalisaation kehittymistä säätelee myös laki. Laki määrittelee tällä hetkellä hoitotyön tekijäksi ihmisen, jolloin työtehtäviä ei ole aina mahdollista siirtää automatisaation toteutettavaksi.

- Koko ajanhan sääntelykehikkoa pitää viedä eteenpäin. Olemme miettineet monta kertaa sitä, tarvittaisiinko me jokin erillinen digitalisaatiosääntelypaketti. Mutta ei se niin toimi. Kyllä ratkaisu tässä kokonaisuudessa on se, että aina kun viedään eteenpäin muuta sääntelyä, tulee katsoa tulevaisuuteen. Ja yksi osa tulevaisuutta on digitaaliset palvelut, robotiikka ja tekoäly, Lähesmaa sanoo.

Digitalisaatio voi parantaa hoitajien työhyvinvointia

Miltä kotihoidon tulevaisuus voi digitalisaation osalta näyttää? Ainakin data on tärkeässä osassa, kun digitaaliset palvelut ja teknologiat ohjelmoidaan kotihoidon tueksi. Kotihoidon digitalisaatio tuottaa tulevaisuudessa yhä enemmän tietoa ikäihmisten voinnista – ja tämä auttaa tekemään yhä enemmän ennakoivaa ja ennaltaehkäisevää työtä asiakkaiden hyvinvoinnin parissa.

Positiivinen tulevaisuudenkuva ammattilaisten osalta on se, että teknologia tukee myös hyvän työn tekemistä, Lähesmaa toteaa.

Kun hoitaja voi keskittyä ammattitaitonsa mukaiseen työhön sekä siirtää rutiininomaiset ja fyysisesti raskaat työt robotiikan hoidettavaksi, lisää se työssä viihtymistä sekä jaksamista.

- Ja samaan aikaan on realiteetti, että työhön tulee mukaan uuteen teknologiaan ja laitteisiin liittyviä tehtäviä. On tietysti henkilökohtainenkin kysymys, miten niihin suhtautuu, mutta siihen voi suhtautua myös positiivisesti. Se tuo työhön uusia ulottuvuuksia ja mielenkiintoisia haasteita sekä kehittää toimenkuvaa, Lähesmaa sanoo.

Kuuntele myös muut Health and Future -podcastin jaksot, joissa pureudutaan kotihoidon nykytilaan ja tulevaisuuteen. Podcastin hostina toimii Tamron palveluliiketoiminta- ja kehitysjohtaja Heikki Koski.