Tupakoinnin lopettamista tukevat nikotiinikorvaustuotteet ovat Suomessa ainoita itsehoitolääkevalmisteita, joita saa myydä myös apteekkien ulkopuolella. Tuotteiden myynti laajentui kauppoihin, kioskeille ja huoltoasemille vuonna 2006. Tämä artikkeli on osa sarjaa, jossa esitellään tuotteita ja toimintaa Tamron 125-vuotisen taipaleen varrelta.
Nikotiinituotteet kuuluivat aiemmin vain apteekkien valikoimiin, mutta lääkelain muutos vuonna 2006 mahdollisti tuotteiden luvanvaraisen myynnin täysi-ikäisille tupakkaa myyvissä kaupoissa, huoltoasemilla ja kioskeilla. Lääkelaki säätelee tuotteiden myyntilupiin liittyviä toimintoja, kuten myyntipaikkaa ja myynnin valvontaa. Myös tuotteiden markkinointiin, palautukseen ja hävitykseen on olemassa tarkoin määritellyt säädökset.
Suomen lääketilasto -selvityksen mukaan nikotiinivalmisteiden tukkumyynti oli vuonna 2019 yli 61 miljoonaa euroa ja ne ovat Suomen myydyin itsehoitolääke.
- Lakimuutoksesta lähtien olemme jaelleet nikotiinituotteita myös päivittäistavarakauppoihin, kioskeihin ja huoltoasemille, Tamron avainasiakaspäällikkö Ulla Sääski kertoo.
Tamron jakeluun kuuluu kolme nikotiinituotemerkkiä: Nicorette, Nicotinell ja Zonnic. Näiden merkkien tuotteisiin kuuluvat muun muassa nikotiinipurukumi, - laastari, - suusuihke ja -imeskelytabletit.
- Nikotiinituotteille on alkoholin ja tupakkatuotteiden tavoin oma myyntilupansa. Luvat jakaa Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus FIMEA, ja lupien ja myynnin valvonnasta vastaavat kuntien terveysviranomaiset, Sääski jatkaa.
Tamron avainasiakaspäällikkö Ulla Sääski ja Nicotinell-tuotteiden oikeudet Suomessa omistavan GSK:n talousjohtaja Klaus Jarva kertovat, millainen on Tamron rooli nikotiinikorvaustuotteiden jakelussa.
Historia: Ruotsalaisen tohtorin keksintö levisi maailmalle
Amerikkalaisen Nicoretten nikotiinipurukumin historia ulottuu 1970-luvulle ja on ensimmäinen maailmanlaajuisesti markkinoille tullut nikotiinituote.
Ruotsalaisen tohtori Ove Fernön innovaatio sai alkunsa, kun hän huomasi sukellusvene- ja lentohenkilöstön pureskelevan tupakanpuruja, kun he eivät voineet polttaa tupakkaa.
Keksinnön tarkoitus ei ollut vain lisätä nikotiinia purukumiin, vaan mahdollistaa sen tasainen vapautuminen pureskellessa ja näin helpottaa käyttäjän vieroitusoireita.
Vuonna 1991 Nicorette lanseerasi markkinoille nikotiinilaastarin, ja vuonna 1996 sen tuotteet vaihtuivat Yhdysvalloissa statukseltaan itsehoitolääkkeiksi, mikä edesauttoi nikotiinituotteiden leviämistä yhä useampien saataville.
Nikotiinituotemarkkinat kasvoivat vuosien ja vuosikymmenien aikana, ja markkinoille tuli myös muiden merkkien tuotteita. Esimerkiksi Nicotinellin nikotiinilaastari rantautui Suomeen 1990-luvulla.
Suomessa nikotiinikorvaustuotteita on saanut ostaa ilman reseptiä 1990-luvulta lähtien, mutta tuotteet pysyivät pitkään vain apteekkien valikoimissa ja niissä annetun neuvonnan piirissä.
Nyt tarkoituksenmukaiseen itsehoitolääkkeiden käyttöön saa luotettavaa tietoa apteekkien lisäksi itselääkityksen Käypä hoito-suosituksesta. Suositukset pohjautuvat tieteellisen tutkimuksen arviointiin. Myös nikotiinivalmisteiden pakkausten informaatiotekstit ovat lääkeviranomaisen hyväksymät.
Jakelun muutos: Vaatii vahvaa asiantuntemusta
Vuoden 2006 lakimuutoksen myötä tuotteiden jakelumäärät kasvoivat räjähdysmäisesti, kun tuotteet ilmestyivät apteekkien lisäksi kauppojen, kioskien ja huoltoasemien hyllyille.
- Nikotiinikorvaustuotteiden jakelun laajentuminen päivittäistavarakaupan puolelle oli iso, historiallinen askel. Suomessa lääketukkurit eivät olleet jakaneet aiemmin lääkkeitä päivittäistavarakaupan puolelle. Teimme paljon yhteistyötä tamrolaisten kanssa, jotta saimme logistiikan toiminaan, GSK:n talousjohtaja Klaus Jarva sanoo.
Tamrossa tehtiin etukäteen paljon suunnittelutyötä, jotta tuotteiden varastointi ja jakelu sujuisivat mahdollisimman jouhevasti. Nikotiinituotteille esimerkiksi rakennettiin omat keräilyalueet.
- Kun lakimuutos oli näköpiirissä, otimme Tamrossa käyttöön uuden logistisen toimintamallin, jotta kykenimme turvaamaan jakelun ympäri Suomen, Ulla Sääski sanoo.
Nikotiinikorvaustuotteiden massiivinen jakelu päivittäistavarakauppoihin eroaa merkittävästi esimerkiksi elintarvikkeiden jakelusta. Onhan kyse lääkevalmisteesta.
- En voi liikaa korostaa vahvan asiantuntemuksen, taustatyön ja tarkan suunnittelun merkitystä tämäntyyppisen jakelun mahdollistamisessa.
Tamron rooli: ”Keräily poikkeaa apteekkikeräilystä”
Tamro vastaa kolmen suuren nikotiinituotemerkin jakelusta päivittäistavarakauppoihin, kioskeihin ja huoltoasemille. Tuotteet jatkavat Tamron logistiikkakeskuksesta matkaansa läpi Suomen etelästä pohjoisimmille alueille saakka.
Työntekijät hoitavat tilauksia porrastetusti ympäri vuorokauden.
- Varastotyöntekijämme keräävät ja pakkaavat tuotteita käsin aamusta iltaan. Keräily poikkeaa apteekkikeräilystä, koska vihreiden laatikoiden sijaan keräämme tuotteet pahvilaatikoihin. Laatikot aukeavat seuraavan kerran vasta myymälöissä, joilla on lupa myydä nikotiinituotteita, Tamron Ulla Sääski avaa logistiikkaprosessia.
- Pidämme huolen, että tuotteet ovat turvallisesti oikeassa paikassa oikeaan aikaan, Sääski jatkaa.
GSK:n Klaus Jarvan mukaan Tamron logistiikka on toiminut hyvin. Hän kiittelee jo vuosikymmeniä kestänyttä yhteistyötä.
- Tamro on hoitanut tuotteidemme jakelun sujuvasti. Vaikka olemme Tamron asiakas, miellämme heidät myös vahvaksi yhteistyökumppaniksemme.
Tamron kautta kiertävien nikotiinituotteiden määrä on moninkertaistunut sen jälkeen, kun lakimuutos mahdollisti myynnin päivittäistavarakaupoissa.
- Nikotiinikorvaushoitotuotteiden käyttö on vuosittain lisääntynyt. Samalla tupakointi on vähentynyt. Kehitykseen vaikuttavat myyntipaikkamuutoksen lisäksi verotus ja sen muutokset. Erilaisten nikotiinituotteiden haitallisista terveysvaikutuksista ja niiden ilmaantuvuudesta on hajanaisesti kansallista tietoa saatavilla. Käytännössä emme siis tunne vuonna 2006 tapahtuneen jakelumuutoksen kansanterveydellisiä vaikutuksia, sanoo Tamron yhteiskuntasuhdepäällikkö Heidi Tahvanainen.
Lähteenä käytetty myös kaypahoito.fi, kela.fi, Nicorette.com, Suomen lääketilasto, THL
