Älyä kotihoitoon

Kotihoidon tarve lisääntyy, mutta resurssit eivät. Asiantuntijoiden mukaan teknologia tulee mullistamaan kotihoidon lähivuosina. Kun lääkejakelurobottiin yhdistetään älykäs etähoidon mahdollisuus, parannetaan potilaan turvallisuutta sekä kotihoidon eri toimijoiden välistä koordinointia.

Mietitäänpä pientä, harvaan asuttua kuntaa ja siellä työskentelevää kotihoidon työntekijää. Hän ottaa aamuvarhaisella auton alleen ja lähtee kierrokselleen.

Edessä on 15 eri asiakaskäyntiä. Illan tullen työntekijä kurvaa takaisin kotipihaan pitkän työpäivän päätteeksi. Ja totuus on, että 90 % työpäivästä on kulunut autossa, kun vain 10 % on jäänyt varsinaiseen hoitotyöhön.

– Tiedetään, että erityisesti vanhusväestön kotihoidon tarve tulee kaksin- tai jopa kolminkertaistumaan vuoteen 2030 mennessä. Henkilöresurssit eivät kuitenkaan kasva vastaavasti, joten erilaiset teknologiset ratkaisut nousevat keskeiseen rooliin, toteaa Spark Partnersin toimitusjohtaja Tero Oinonen.

Eri toimijoiden välinen koordinointi tuottaa haasteita

Oinonen toteutti Tamron toimeksiantaman selvityksen kotihoidon haasteista. Tavoitteena oli selvittää, mitä tietoja kotihoidon tilaajan, kotihoidon palveluiden tuottajien, asiakkaan sekä omaisten olisi tarpeen jakaa keskenään, ja miten älyteknologia voisi tässä auttaa.

Selvityksessä haastateltiin noin 40:tä tutkijaa, kotihoidon toimijaa, kunnan työntekijää, potilasjärjestön edustajaa, lääkäriä ja it-asiantuntijaa, muiden muassa.

Keskeinen tulos oli, että suurimmat haasteet aiheuttaa kotihoidon toimijoiden välinen koordinointi. Kotihoito järjestetään julkisin varoin ja jos kunnat ulkoistavat koti­hoitoa eri tahoille, yhteiskoordinointi on usein vaativaa. Oinosen mukaan toimijat liikkuvat ja tekevät työtään välillä hyvin koordinoidusti, mutta usein myös suorittavat omaa palvelutehtäväänsä toisistaan tietämättä.

– Kyseessä on herkkä asia, sillä työ tapahtuu aina jonkun kotona. Kotihoidon asiakkaan luona saattaa käydä päivän aikana viisi tai kuusikin ihmistä. Muistisairaalle vanhukselle voi olla aika pelottavaa, kun koskaan ei tiedä, kuka kotiin ilmestyy ja millä tehtävällä.

Oinonen kertoo esimerkin koordinoinnin haasteista: ruokalogistiikan työntekijä tuo asiakkaalle lounaan. Seuraavaksi tulee kotisiivous ja korjaa lounaan pois, vaikka ruokapakettia ei välttämättä ole edes avattu.

Apua älylaitteista

Oinonen muistuttaa, että aina pitäisi ajatella myös ikääntyvän ihmisen itsemääräämisoikeutta.

– Älylaitteet, kuten lääkkeen ottamisesta muistuttava robotti, voivat luoda turvaa kotona asuvalle vanhukselle ja tämän omaisille. Ja kun asiakkaan itseluottamus kehittyy, myös aktiivisuus lisääntyy.

Teknologia on jo monissa kodeissa hoidon apuna. Lääkeannostelijat ja turvarannekkeet ovat arkipäivää. Seuraava askel on Oinosen mukaan teknologiapalveluiden mahdollistama hoidontarpeen ennakointi.

Älykkäimpien rannekkeiden avulla voidaan esimerkiksi nähdä, miten asiakas liikkuu kotona, ja nukkuuko hän yhtäkkiä paljon enemmän kuin ennen. Tiettyjen mittaristojen avulla laite tekee analyysin ja johtopäätöksen, että palveluntarpeen muutos on tulossa.

Oinonen näkee, että älyteknologialla tulee olemaan keskeinen rooli tulevaisuuden kotihoidossa, oli kyse sitten seurannasta, diagnostiikasta tai etähoidosta.

Tamro pilotoi hoivateknologiaa, joka on paljon muutakin kuin lääkerobotti

Kevään aikana Tamro on aloittanut Helsingissä, Päijät-Hämeessä ja Jyväskylässä erilliset pilotit, joissa testataan uudenlaista hoivateknologiaa. Kyseessä ei ole pelkkä automaattinen lääke-annostelija, vaan laitteeseen on yhdistetty monimuotoinen etämonitorointialusta. Sen avulla kotihoidon asiakas voi esimerkiksi olla yhteydessä lääkäriinsä ja toisaalta kotihoidon työntekijä voi seurata videotyökalulla, onko muistisairas vanhus todella ottanut lääkkeensä. Palvelu ohjelmoidaan muistuttamaan lääkkeiden otosta tietyllä kellonlyömällä.

– Hoivateknologia mahdollistaa monikanavaisen viestinnän asiakkaan, kotisairaanhoitajan tai lääkärin ja omaisen välillä, kertoo liiketoimintayksikön päällikkö Juho Remes Tamrosta.

Smila-nimiseen teknologiaan voidaan lääkeannostelun lisäksi yhdistää laajasti erilaisia palveluita, kuten etäseurantaa, diagnostiikkapalveluita tai näiden yhdistelmiä. Remeksen mukaan laitteen avulla voidaan paremmin mahdollistaa eri toimijoiden saumaton yhteistyö, toimijoiden suoritteiden seuranta sekä palautejärjestelmä.

– Näin voidaan lopulta varmistaa, että ihminen saa elää mahdollisimman pitkään ja turvallisesti kotona.

Enemmän aikaa hoitotyöhön

Mitä laajempi skaala päivittäin käytettävissä lääkkeissä on, sitä varmemmin lääkkeitä annostelevasta ja niiden ottamisesta muistuttavasta teknologiasta on hyötyä etenkin lääketurvallisuuden näkökulmasta.

– Montaa eri lääkettä tarvitsevalla pelkän lääkeannostelulaatikon varassa oleminen voi olla hankalaa. Lääkkeistä vastaavan kotihoitajan pitää täyttää laatikko oikein, ja siinä on aina inhimillisen virheen riski. Ja jos vanhuksen tulee muistaa ottaa tietty määrä tiettyyn kellonaikaan, riski kasvaa jälleen, toteaa Remes.

Uusi teknologia myös vapauttaa hoitohenkilökuntaa keskittymään paremmin itse hoitotyöhön. Kun hoivahenkilökunta pystyy tekemään osan työstään etänä ja hoidon tarvetta voidaan arvioida tarkemmin, myös tarpeeton matkustusaika pienenee. Pelkkiä lääkkeiden annosteluun tarkoitettuja hoitokäyntejä ei enää välttämättä tarvita yhtä usein kuin ennen. Hoivateknologiasta hyötyvät Remeksen mukaan vanhusten lisäksi myös esimerkiksi syöpää tai sydän- ja verisuonitautia sairastavat tai päihdekuntoutujat.

Palvelua kehitetään pilottien tuomien kokemusten myötä.

”Tavoitteena selvittää, keille palvelu parhaiten sopii”

Kirsi Santama ja Piritta Mattila vastaavat Smilan testipilottijaksosta omilla paikkakunnillaan. He kertovat nyt, millaisia odotuksia ja tavoitteita kunnissa on pilottiprojektille.

Piritta Mattila, tulosalueen johtaja, kotiinvietävät palvelut, Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä:

Tavoitteemme on pilotin aikana löytää toimivat käytännöt yhteistyöhön yksityisen palveluntuottajan kanssa sekä löytää entistä paremmin lääkeautomaatin käyttöön sopivat asiakkaat.

Turvallisempi lääkehoito on tavoitteemme. Joku asiakas saattaa herätä aamuneljältä ja haluta ottaa aamulääkkeensä, mutta aamuhoitajien ensimmäinen käynti on vasta klo 7. Toisaalta on myös asiakkaita, joiden pitää ottaa lääkkeet vaikka kahden tunnin välein tai tiettynä kellonaikana. On iso haaste kotihoidolle olla tarkasti kello 12 jollain asiakkaalla joka päivä.

Toivomme myös, että asiakkaat rohkaistuvat käyttämään palvelun muitakin ominaisuuksia, kuten esimerkiksi yhteydenpitoa videopuheluiden avulla.

Kirsi Santama, palvelupäällikkö, Jyväskylä:

Pilotin aikana Jyväskylässä on tarkoitus lähteä miettimään erilaisia asiakasryhmiä. Kotihoidossa on sellaisia asiakkaita, joilla ei muuten kuin lääkehoidon valvonnan takia tarvitsisi käydä.

Olemme kiinnostuneita näkemään, miten Smila soveltuu asiakkaiden asuntoon, oppivatko asiakkaat käyttämään sitä ja millaisille asiakkaille palvelua voi tulevaisuudessa harkita.

Älylaitteet pystyvät usein arvioimaan asiakkaan toimintakykyä paremmin kuin hoitajat, sillä ne oppivat ja seuraavat asiakkaan toimintakykyä 24/7. Uskon, että ihminen ja tekoäly yhdessä on lopulta paras ratkaisu. Laitteella ei varmasti korvata kaikkia käyntejä, mutta on toki niitäkin asiakkaita, joiden kohdalla näin voidaan tehdä.