Health & Future -podcastsarjassa keskustellaan kotihoidon nykytilasta sekä tulevaisuuden kehitystarpeista. Kauden kolmannessa jaksossa puhutaan kotihoidon digitalisaatiosta sekä kokemuksista, joita kotihoidossa on saatu teknologian käytöstä. Vieraana ovat Terveysteknologia ry:n toimitusjohtaja Saara Hassinen ja Prizztech Oy:n projektipäällikkö Niina Holappa.
Terveysteknologia kattaa laajasti kaikki digitaaliset ratkaisut, joita terveydenhoito käyttää työssään. Tästä yksi osa-alue on ikäratkaisut, jotka helpottavat kotihoidon arkea. Ikäihmisille suunnatut hyvinvointi- ja terveysteknologiat tukevat asiakkaan kotona asumista ja hyvinvointia.
Saara Hassinen painottaa, että potilasturvallisuus on aina ensisijainen asia, kun kotihoidossa otetaan käyttöön uusia innovaatiota. Asiakasturvallisuudessa on otettava huomioon myös tieto- ja kyberturvallisuus. Asiakkaiden terveystietojen tulee siirtyä digitaalisesti varmasti ja luotettavasti.
- Etenkin ikäihmisten kohderyhmässä teknologioiden pitää huomioida ikääntyneen tarve ja toimintakyky. Parhaimmillaan teknologiat ovat automaattisia, eli jos alkaa olla vaikka muistisairauksia, niin teknologia kuitenkin toimii siellä taustalla – huolimatta siitä, onko ikäihmisellä teknologisia taitoja, Niina Holappa sanoo.
Ikäihmiset ovat kokemusten mukaan halukkaita ottamaan teknologiaa osaksi arkeaan. Se, että digitaalisuus olisi kaikille ikääntyneille epämiellyttävää tai hankalaa, näyttäisi olevan myytti. Myös henkilöstö on kokemusten mukaan valmis ottamaan uusia työvälineitä käyttöön: varsinkin nuoret työntekijät ovat jo kokeneita teknologioiden käyttäjiä, eivätkä koe uusia järjestelmiä tai laitteita hankaliksi.
Teknologia myös muuttaa työntekemistä ja kotihoidon arkea. Hoitajan käynnit asiakkaan kotona saattavat harventua ja kestää pidempään. Tämä saattaa synnyttää uusia työnkuvia. Esimerkiksi hoitaja, joka ei pysty fyysisesti tekemään kotihoitovierailuja, voi tehdä työtä etänä. Etäyhteyspalvelu on saanut myös asiakkailta hyvää palautetta. Toisille hoitajan tapaaminen etänä sovittuna aikana on mukavampaa kuin fyysinen vierailu, jota pitää odotella ja jota varten pitää valmistautua.
Teknologioita hyödynnetään vielä vähän, vaikka hyödyt tunnistetaan
Suomen yli 85-vuotiaiden ikäryhmään kuuluvien määrä on kasvussa. Terveys- ja hyvinvointiteknologioiden tehtävänä on pitää yllä ikääntyvien toimintakykyä ja elämänlaatua kotona. Kotihoito on paitsi monen ikäihmisten oma toive, myös edullisempaa yhteiskunnan näkökulmasta.
Meidän pitää tehdä töitä sen eteen, että ihmiset olisivat toimintakykyisiä. Eli satsata myös ennaltaehkäisyyn. Ja tuoda sinne kotiin erilaisia ratkaisuja, että ihmiset voisivat asua toimintakykyisenä kotona mahdollisimman pitkään, Hassinen sanoo.
Holappa näkee tärkeäksi, että teknologioiden ja palveluiden kehittämiseen otetaan sekä asiakkaat että kotihoidon henkilöstö aikaisessa vaiheessa mukaan. Tämä auttaa tekemään teknologioista aidosti kohderyhmälleen sopivia.
Hassinen arvioi, että teknologiaa hyödynnetään tänä päivänä vielä tehottomasti, vaikka sen merkitys kotihoidolle nähdäänkin päättäjien suunnalta merkityksellisenä. Päättäjät tuntuvat ymmärtävän teknologian monipuoliset hyödyt, niin taloudelliset säästöt kuin ikäihmisten hyvinvointia tukevat vaikutukset, mutta käytännössä teknologisia ratkaisuja ostetaan vielä niukasti.
- Pakko sanoa vielä henkilöstömitoituksesta. Se vie monen kunnan ja tulevaisuudessa hyvinvointialueen rahat, eikä ole ihan oikeasti rahaa ostaa edes tällaisia vaikuttavia ratkaisuja. Se on aika surullista, Hassinen toteaa.
- Poliitikoille 0,7 oli luku, joka oli helppo lisätä lainsäädäntöön. Se voisi olla ihan mahdollinen, jos käytettäisiin tarveharkintaa, johon vaikuttaisi hoidettavien kunto, yksikön resurssien onnistunut käyttö ja teknologian hyödyntäminen, jatkaa Hassinen toiveikkaana.
Jos me halutaan tuottaa ennaltaehkäiseviä palveluita ja tiedetään, että on huutava hoitajapula, niin meidän pitäisi oikeasti miettiä sitä, miten näitä asioita ratkaistaan ja miten me tuodaan teknologiaa siihen avuksi, jotta kaikille riittää hoitajia, Holappa sanoo.
Hyvinvointi - ja terveysteknologian kehittäminen ottaa vasta ensimmäisiä askeliaan
Teknologioiden siirtyminen pilotoinnista pysyvästi arkeen on välillä haastavaa. Välillä kunnat ovat haluttomia ottamaan käyttöön digitaalisia ratkaisuja, joita ei ole testattu oman kunnan kotihoidossa. Saara Hassinen nostaa ratkaisuksi piloteista raportoinnin, jota voitaisiin hyödyntää kunnissa uusia hankintoja ostaessa. Hän myös muistuttaa, että Innokylän kotitorilta löytyy jo nyt listattuna Digi-HTA-arvioidut ratkaisut.
Terveys- ja hyvinvointiteknologia kerää ja yhdistelee asiakkaista kerättävää tietoa aivan uudella tavalla. Tämä voi olla tulevaisuudessa iso muutos kotihoidossa, sillä se voi auttaa ennakoimaan esimerkiksi tapaturmia tai sairastumista. Uudenlainen data voi osaltaan myös synnyttää uusia innovaatioita, joilla tuetaan ikäihmisten ennaltaehkäisevää terveydenhoitoa.
- Datan pitäisi olla sellaisessa muodossa, että kotihoidon henkilöstön on helppo poimia sieltä muutoksia ja ehkä sieltä voisi tulla automaattisesti jonkunlaisia ilmoituksia poikkeamista, joihin pystytään sitten puuttumaan, Holappa pohtii.
Kuuntele myös muut Health and Future -podcastin jaksot, joissa pureudutaan kotihoidon nykytilaan ja tulevaisuuteen. Podcastin hostina toimii Tamron palveluliiketoiminta- ja kehitysjohtaja Heikki Koski.
Tässä podcast-jaksossa puhututtivat:
- Kotihoidon asiakkaat ovat usein luultua innokkaampia ottamaan käyttöön uusia teknologioita. Samoin henkilöstöltä löytyy hyvät valmiudet digitaalisten ratkaisujen käyttämiseen.
- Uudet teknologiat muuttavat henkilöstön arkea: hoitajien työaikaa vapautuu rutiininomaisista töistä muuhun.
- Ikäihmisille suunnatuissa teknologioissa asiakkaiden toimintakyky arvioidaan aina tarkasti: apuna on teknologian kehittämisen yhdessä hoitajien ja asiakkaiden kanssa.
- Terveys- ja hyvinvointiteknologioiden taloudelliset ja terveydelliset hyödyt tunnistetaan, mutta digitaalisiin palveluihin ja laitteisiin investoidaan päättäjien taholta vielä niukasti.
- Terveys- ja hyvinvointiteknologia kerää uudenlaista dataa, jolla voidaan tulevaisuudessa ennakoida tapaturmia ja sairastumisia.
