Health & Future -podcastsarjan uudella tuotantokaudella keskustellaan kotihoidon nykytilasta sekä tulevaisuuden kehitystarpeista. Kauden avausjaksossa vieraana on sosiaali- ja terveysministeriön neuvotteleva virkamies Satu Karppanen. Karppanen kertoo muun muassa kotihoitoa ohjaavan lakimuutoksen vaikutuksista sekä siitä, miten kotihoidossa voidaan hyödyntää teknologian kehitystä.
Kotihoito on monipuolista palvelua, jossa asiakasta avustetaan hänen omassa kodissaan jokapäiväisessä arjessa. Kotihoito voi liittyä suoraan terveyden hoitamiseen, esimerkiksi lääkehoidosta huolehtimiseen, mutta se pitää usein sisällään myös muuta asiakkaan hyvinvointia ja kotona pärjäämistä parantavaa palvelua.
Suomessa tehdään vuosittain noin 40 miljoonaa kotihoitokäyntiä. Kotihoidon palveluiden piirissä on 208 000 asiakasta. Väestön ikääntyessä kotihoidon tarve on kasvussa tulevina vuosikymmeninä. Samaan aikaan kotihoidon henkilökunnan riittävyys on vaakalaudalla, ja työolot haastavat nykyisen henkilöstön jaksamista.
- Kotihoito on iäkkäille suunnattujen palveluiden päätuote. Suurin osa meistä saa vanhetessaan ensin palveluita kotiin ennen kuin muita vaihtoehtoja harkitaan. Ja se on varmasti sellainen asia, josta ei olla valmiita luopumaan. Kotihoito tulee säilymään ensisijaisena palveluna, Satu Karppanen sanoo.
Karppasen mukaan tällä hetkellä tärkein kysymys onkin, miten kotihoidon saatavuus ja kotona asumisen turvallisuus taataan myös tulevaisuudessa.
Kotihoidolla täytetään jokaisen asiakkaan yksilölliset palvelutarpeet
Kotihoidossa keskiössä on asiakkaan hyvinvoinnin ja tarvittavien palveluiden saannin varmistaminen.
- Palvelujärjestelmämme lähtee siitä, että palvelu vastaa jokaisen yksittäisen asiakkaan tarpeisiin. Meidän järjestelmämme on rakennettu niin, että asiakkaan palvelutarpeet arvioidaan ja jokaiselle määritellään tarvittavat palvelut, Karppanen kertoo.
Tällä hetkellä Suomessa kerätään kansallisesta kotihoidon tarpeesta paljon määrällistä tietoa, jota palvelun järjestäjät ja tuottajat voivat käyttää hyväkseen palveluiden mitoittamisessa. Kerättyä tietoa voidaan käyttää myös palvelun laadun vertailuun, vaikka kansallisia laatukriteerejä tai -tasoja ei ole asetettuna.
- Meillä on tulossa kansalliseen käyttöön RAI-mittaristo. Sieltä varmasti löytyy asioita, joiden suhteen tulevaisuudessa voidaan asettaa laadullisia kriteerejä nimenomaan konkreettisissa arjen asioissa, Karppanen sanoo.
Kotihoidossa palvelun laadun mittaaminen on Karppasen mukaan hieman hankalampaa kuin esimerkiksi ympärivuorokautisessa hoidossa, sillä kotihoidossa henkilökunta vain käy asiakkaan kotona, jolloin palvelun laatua voi olla vaikea irrottaa asiakkaan muista olosuhteista.
Ensisijaisesti palvelun laatu kotihoidossa tarkoittaa sitä, että asiakas saa ne palvelut, joita hän tarvitsee, Karppanen toteaa.
Lainsäädännön uudistus pyrkii auttamaan tulevaisuuden hoitajapulassa
Kotihoitoa ohjaavan lainsäädännön tekeillä oleva uudistus pyrkii turvaamaan riittävän hoitohenkilökunnan määrän asiakaskunnan kasvaessa tulevina vuosina. Karppanen muistuttaa, että henkilöstön riittävyyteen liittyviä ongelmia ei pystytä ratkomaan ainoastaan lainsäädännöllä. Lainsäädännön uudistaminen pyrkii takaamaan myös hoidon laadun.
- Iäkkäiden palveluiden lainsäädännön uudistamistyössä tuomme mukaan elementtejä, joilla varmistetaan tuotetun palvelun laatu. Esimerkiksi se, että kotikäynnit suunnitellaan tulevaisuudessa niin, että ne saadaan vastaamaan asiakkaan tarpeisiin, Karppanen kertoo.
Jo tällä hetkellä käytössä on lainsäädännön mukainen palvelutarpeenarviointi, mutta uuden lainsäädännön tarkoituksena on, että tietoa tultaisiin käyttämään aiempaa enemmän palveluiden mitoittamiseen.
Uudistetun lainsäädännön jälkeen myös henkilöstön rakenne voi vastata yhä enemmän asiakkaiden tarpeita. Osaa hoitoon liittyvistä tehtävistä voitaisiin tulevaisuudessa palkata myös muita kuin sosiaali- ja terveysalan ammattitutkinnon suorittaneita työntekijöitä.
- Siellä on paljon esimerkiksi asiakkaiden peseytymiseen, pukeutumiseen, liikkumiseen ja ruokailuun liittyviä tarpeita, joiden hoitamiseen voitaisiin vastata myös vähän matalammalla koulutuksella kuin sosiaali- ja terveysalan ammattihenkilöillä on, Karppanen sanoo.
Lääkerobotit ja toimintakykyä edistävät palvelut ovat osa kotihoidon ratkaisuja jatkossa
Kotihoito muuttuu luonnollisesti lähivuosikymmeninä. Karppanen sanoo, että ratkaisuja kotihoidon laadukkaalle järjestämiselle on haettava monipuolisesti. Yksi näistä on teknologian hyödyntäminen, mistä onkin jo hyviä kokemuksia kotiin vietävän palvelun osalta.
Osa palveluista tuotetaan tällä hetkelläkin etäkäynteinä. Lisäksi siellä on paljon toimintakykyä ylläpitävää toimintaa, kuten etäruokailuryhmiä ja lääkkeidenoton muistuttelua, hän kertoo.
Tulevaisuudessa toimintakyvyn ylläpitämiseen panostetaan Karppasen näkemyksen mukaan yhä aikaisemmassa vaiheessa. Viimeistään siinä vaiheessa, kun eläkeikä alkaa lähestyä, on jokaisen syytä pitää kunnostaan huolta.
- Myös yhteiskunnan taholta voidaan tarjota tukitoimia, jotta runsaiden palveluiden tarvetta voidaan lykätä mahdollisimman pitkälle, Karppanen sanoo.
Kolmas sektori, vapaaehtoistoiminta, on tulevaisuudessa yhä tiiviimpi osa palvelujärjestelmää. Vaikka vapaaehtoiset eivät voi korvata ammattilaisten tekemää työtä, voivat he olla auttamassa yksin asuvien ikäihmisten sosiaalisten tarpeiden täyttämisessä.
Kuuntele myös muut Health and Future -podcastin jaksot, joissa pureudutaan kotihoidon nykytilaan ja tulevaisuuteen eri näkökulmista. Podcastin hostina toimii Tamron palveluliiketoiminta- ja kehitysjohtaja Heikki Koski.
Tässä podcast-jaksossa puhututtivat:
- Kotihoidon palveluja tarjotaan asiakkaan yksilöllisten tarpeiden mukaisesti.
- Kotihoitoa ohjaavan lainsäädännön uudistusten ensisijaisena tavoitteena on turvata riittävä henkilöstö asiakasmäärän kasvaessa tulevina vuosina.
- Tulevaisuudessa kotihoitoa tekevät ammattilaiset voivat olla aiempaa laajemmin eri koulutustaustoista.
- Kotihoidossa valmistellaan ottamaan käyttöön kansainvälinen RAI-mittaristo, joka tuottaa tarkempaa tietoa kotihoidon laadusta ja kehitystarpeista.
- Teknologia on muuttanut ja tulee yhä muuttamaan kotihoitoa tulevaisuudessa.
