Tuleva lääkäri Katarina Kuikko mieltyi iltavuoroihin – tällainen on kesätyöntekijän työpäivä Tamron jakeluvarastolla

Lääketieteen opiskelija Katarina Kuikko, 23, aloitti kesätyöt Tamron jakelukeskuksessa ja yllättyi lääkealan mittakaavasta ja kuhinasta. Juttusarjan toisessa osassa seuraamme Katarinan työpäivää aamun harrastuksista illan viimeiseen lääketilaukseen.

Klo 9 – ”Aamuni alkavat tavallista myöhemmin”

Kesä ja iltapainotteinen työ Tamron Tampereen jakeluvarastolla muuttivat Katarina Kuikon, 23, arkirutiineja. Lääketieteen opintojen jäätyä kesätauolle aamupäivät ovatkin nyt vapaa-aikaa ja illat kuluvat lääketilauksia täyttäen.

– Arkirytmistäni on tullut päinvastainen kuin ennen. Aamupäivisin käyn museoissa, taidenäyttelyissä, opettelen kitaransoittoa ja liikun luonnossa. Illat olen töissä. Menen nukkumaan ja herään muutamaa tuntia myöhemmin kuin tavallisesti, jotta ehdin levätä vuorojen välissä, Kuikko kertoo.

Klo 14.30–15.30 – ”Iltatyöpäivässä on vartin liukuma”

Katarina tekee töitä 38 tuntia viikossa, ja vuorot alkavat eri aikoihin kello 14.30 ja 15.30 välillä. Lyhyt kuuden kilometrin bussimatka varastolle taittuu nopeasti.

Omat eväät on otettava joka päivä mukaan, ne Katarina vie ensimmäiseksi työpaikan keittiöön. Sitten hän suunnistaa lokerolleen ja vaihtaa jalkaansa töissä pakolliset turvakengät.

– Muuten täällä saa olla omissa vaatteissaan. Ainoa edellytys on, että niissä on mukava olla. Varastolla ei ole kylmä, joten t-paidassa pärjää hyvin. Työpisteestä riippuen meteliä saattaa olla sen verran, että pidän korvatulppia. Muuten omalla työpisteellä voi vaikka kuunnella musiikkia.

Kuvallisella kulkukortilla leimataan sisään työvuoron alussa ja ulos vuoron päätyttyä. Leimauslaitteen viereisestä infotaulusta näkee työvuorolistat ja päivittäisen työpisteensä.

– Työvuoroissamme on vartin liukuma, eli aiemmin tullessaan kerryttää saldoa, jonka voi käyttää sopivana päivänä lähtemällä kotiin aikaisemmin. Täällä on myös mahdollista toivoa vuoroja haluamallaan työpisteellä, jos haluaa oppia tai kokeilla jotain uutta.

Klo 16.30 – ”Enemmän rutiinia, vähemmän ihmettelyä”

Katarina on työskennellyt useamman viikon Pemat-keräilyautomaatilla, joka ottaa itse lääketilaukseen tarvitut tuotteet hyllyistä. Kokemuksen karttuessa työstä on tullut rutiinia, eikä mukana ole enää ensimmäisten päivien epävarmuutta.

– Pemat-automaatilla on sekä lyhyt että pitkä puoli. Lyhyellä puolella lääkkeitä on enemmän ja kahdessa kerroksessa, pitkällä puolella samaa lääkettä on koko koneen pituudelta. Aivan ensimmäisenä tarkistan, kuinka täynnä puoleni on ja voiko sitä täyttää uusilla lääkkeillä. Jos edellisenä iltana on ehtinyt täyttää konetta valmiiksi sen korkeimmalle tasolle saakka, availen valmiiksi tilauksien pakkauslaatikoita tai vien pahviroskia puristimeen, Kuikko kertoo.

Työssä haastavinta on vastuu lääkkeiden käsittelystä, sillä tuotteita ei saa hajottaa eikä tehdasviallisia tuotteita saa päästää eteenpäin.

– Joissain lääkkeissä on paketin läppää kiinni pitävää sinettiteippiä, joten välillä kaksi lääkepakkausta on saattanut liimautua yhteen. Paketti voi myös olla ruttaantunut tai siinä on muutoin oudot liimaukset. Sellaiset tuotteet pitää viedä erilliseen hyllyyn pois tilaustuotteiden joukosta.

Eräseurattavissa tuotteissa taas on eränumero, jonka avulla erillisiä ja uusia lääke-eriä seurataan tarkkaan. Työpisteestä riippuen niiden kanssa toimitaan eri tavalla.

– Lavamanuaali-pisteellä vaihtuvan tilauksen erät merkataan helposti Bütema-käsipäätteellä, mutta Pemat-keräilyautomaatilla koneeseen ei saa täyttää uutta erää ennen kuin vanha on loppunut. Siksi vaihtuva erä ja sen uudet tiedot on naputeltava erikseen tietokoneella.

Klo 19 – ”Ruokatauolla voi jutustella”

Työpäivään sisältyy kaksi kahvitaukoa ja puolen tunnin ruokatauko, joiden pitämisestä saa työpisteestä riippuen päättää itse.

– Lavamanuaali-pisteellä tiettyjen asemien tauot on tarkkaan ajastettu. Pemat-keräilyautomaatilla saan valita ajankohdan, kunhan kaikki pisteen työntekijät eivät ole samaan aikaan tauolla.

Varastolla ei ole lounasravintolaa, joten omat eväät on tärkeää muistaa tuoda mukanaan. Katarinaa se ei haittaa, sillä hän pitää ruuanlaitosta ja uusien annosten kokeilemisesta.

– Kyllästyn nopeasti, jos joudun syömään samaa ruokaa monta päivää peräkkäin. Tänään mukana on kuitenkin makaronilaatikkoa, koska halusin tehdä jotain nopeaa ja helppoa, Kuikko kertoo.

Taukotiloissa tapaa paljon työkavereita, ja muiden kesätyöntekijöidenkin kanssa tulee rupateltua.

– Työssäni parasta on mukavat työkaverit! On aina mukava mennä töihin, ja päivät hurahtavat ohi ihan huomaamatta.

Klo 22.45–24 – ”Taksilla kotiin myöhäisvuorosta”

Toisinaan illan tuotanto loppuu tavallista aikaisemmin, toisinaan töitä riittää vuoron viimeisille minuuteille saakka.

– Maanantai on pisin työpäivä, koska silloin tilauksia on käsiteltävänä eniten. Vuoro loppuu tasan klo 24. Viikonloppua kohden vuorot lyhenevät, ja perjantaina lopetellaan jo klo 22.45.

Jos tuotanto loppuu aikaisin, Katarina ehtii siistiä työpistettään, viedä pahviroskia puristimeen ja laittaa pisteen valmiiksi seuraavaa päivää varten.

– Pemat-pisteellä esimerkiksi hyllyillä olevat pahvilaatikot käännetään usein vuoron ajaksi kyljelleen, jotta niitä on helpompi ottaa käyttöön. Päivän päätteeksi ne pitää muistaa kääntää pystyyn, jotta uusia lääkkeitä voi täyttää hyllyyn sen toiselta puolelta seuraavana päivänä, Kuikko kertoo.

Lyhyt työmatka on erityisen mukava kotiin palatessa. Maanantaisin ja tiistaisin kotiin pääsee työnantajan järjestämällä taksikyydillä, koska bussit eivät kulje niin myöhään illalla. Myös keskiviikkoisin ja torstaisin on tarjolla taksikyyti keskustaan, mutta siinä on kahden euron omavastuu, sillä näinä päivinä ehtii myös hyvin bussiin.

– Kotiin päästessä kello on jo paljon, joten menen iltatoimien jälkeen suoraan nukkumaan.