Nykyisessä epävarmassa maailmantilanteessa yrityksiin kohdistuu yhä enemmän ja todennäköisempiä uhkia. Kyberturvallisuuteen ja fyysiseen turvallisuuteen liittyvät uhkakuvat, geopoliittinen tilanne, pandemiat ja luonnonilmiöt herättävät keskustelua ja huolta. Erilaisiin tilanteisiin varautumisessa ja poikkeustilanteessa toimimisessa korostuu hyvin suunnitellun, ylläpidetyn ja harjoitellun jatkuvuudenhallintajärjestelmän merkitys. Toimivan jatkuvuudenhallintajärjestelmän kehittämiseen kannattaakin panostaa kaikenkokoisissa yrityksissä, toimialasta riippumatta.
Jatkuvuussuunnittelun tavoitteena on parantaa yrityksen resilienssiä eli varmistaa, että yritys pystyy mukautumaan muuttuneeseen tilanteeseen, jatkamaan kriittistä toimintaansa ja toipumaan nopeasti. Lääkealalla jatkuvuudenhallinta on erityisen tärkeää, sillä se liittyy suoraan potilasturvallisuuteen: tavoitteena on varmistaa, että potilaat saavat tarvitsemansa lääkkeet ja terveystuotteet kaikissa olosuhteissa.
Jatkuvuudenhallinta on yhteinen asia
Jatkuvuudenhallintajärjestelmän rakentaminen edellyttää yrityksen kannalta oleellisten riskien ja uhkien tunnistamista sekä niiden vaikutusten arviointia kriittisiin toimintoihin. On tärkeää mitoittaa ennaltaehkäisevät ja vaikutuksia lieventävät toimenpiteet oikein suhteessa riskien vakavuuteen ja todennäköisyyteen. Lisäksi on varauduttava tilanteisiin, joissa riski tai uhka toteutuu. Onnistunut kriisinhallinta edellyttää tehokasta kriisiryhmän toimintaa, oikea-aikaista viestintää sekä ennalta suunniteltuja ja harjoiteltuja toimintamalleja.
Tamrossa olemme kehittäneet jatkuvuudenhallintajärjestelmää systemaattisesti jo useiden vuosien ajan. Olemme tunnistaneet laajasti toimintaamme kohdistuvia riskejä ja arvioineet niiden vaikutukset kriittisiin prosesseihin. Riskien ennaltaehkäisyyn on panostettu erityisesti toimitilojen olosuhteiden, kriittisten laitteiden ja järjestelmien toiminnan, fyysisen turvallisuuden ja tietoturvallisuuden osalta. Lisäksi olemme laatineet useita toimintamalleja häiriötilanteiden varalle, kuten kylmätiloihin, järjestelmähäiriöihin, kuljetusliikehäiriöihin ja henkilöstön saatavuuteen liittyen.
Pelastussuunnitelma ja henkilöturvallisuuteen liittyvät ohjeet ovat olennainen osa jatkuvuussuunnitelmiamme. Säännöllinen harjoittelu on keskeinen keino ylläpitää valmiutta ja taitoja häiriötilanteissa. Harjoitukset eivät ainoastaan kehitä suunnitelmia edelleen, vaan myös varmistavat niiden ajantasaisuuden. Tamrossa harjoittelemme jatkuvuudenhallintaan liittyviä toimintasuunnitelmia vuosittain. Esimerkiksi vuonna 2023 järjestimme viisi erilaista harjoitusta, jotka käsittelivät muun muassa kriisijohtamista, pelastusturvallisuutta ja sähkönjakelukatkoja.
Jatkuvuudenhallinta on yrityksen yhteinen asia, ja sen kehittäminen vaatii kaikkien panosta ja tiivistä yhteistyötä. Yhteistyötä tarvitaan niin varautumisessa kuin kriisin keskellä myös muiden alan toimijoiden ja viranomaisten kesken.
Miten sinä näet jatkuvuudenhallinnan merkityksen omassa työssäsi?
