Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) julkaisi 11.11.2020 laajan selvityksen apteekkimarkkinoista. Selvitystyön tuloksena on syntynyt lista ehdotuksia, joilla on mahdollista pienentää asiakkaiden ja yhteiskunnan lääkekustannuksia sekä parantaa lääkkeiden saatavuutta. Selvityksen tavoite on sama kuin aikaisemmin sosiaali- ja terveysministeriön (STM) julkaisemassa nk. lääkeasioiden tiekartassa.
Lääkehuollon sääntelykokonaisuus on varsin monimutkainen. KKV:n selvityksen ansioksi mainittakoon, että sääntelyn kokonaisuutta on avattu hyvin ymmärrettävästi ja vieläpä niin, ettei lääkkeiden erityisasemaa osana hoidon kokonaisuutta ole unohdettu. Eri medioissa KKV:n selvityksestä käynnistyi välittömästi keskustelu. Huolimatta selvityksen selkokielisyydestä erityisesti sosiaalisessa mediassa ehdotuksia ja havaintoja – keskustelun avauksia – on kommentoitu osin vähättelevin ja jopa syyttävin sävyin.
KKV tuo selvityksessä esiin neljä pointtia, miksi lääkehuollon sääntelyä tulisi uudistaa. Kuten STM:n aiemmissa selvityksissä (STM 5:2019 ja STM 1:2020), myös KKV:n selvityksessä kärkeen nousevat lääkkeiden korkeat hinnat. Ongelma tuodaan esiin apteekkien liiketaloudellisen tuloksen kautta. Keskustelu tosin tuntuu painottuvan turhankin voimakkaasti apteekkarien tuloihin. Ratkaistavien ja kehitettävien asioiden joukko kun on tätä laajempi.
Toiseksi haasteeksi numeroidaan markkinoille tulon esteet. Mikäli markkinalle tulo ja poistuminen olisivat riittävän mutkattomia, toimisi kilpailu parhaalla tavalla lääkkeen käyttäjän ja yhteiskunnan eduksi. Kilpailun lisääminen ei ole ristikkäinen tavoite laadulle ja turvallisuudelle. Kohdentamalla sääntelyä rationaalisen lääkehoidon eri ulottuvuuksien varmistamiseen ja valvontaan voidaan asiakkaan etu turvata, vaikka sallittaisiin nykyistä vahvempi kilpailu.
Kolmas selvityksessä listattu järjestelmän ongelma on sääntelyn kohdentuminen lopputavoitteen kannalta sivuun. Voidaan kysyä, toteutuvatko lääkkeen käyttäjän ja yhteiskunnan etu lääkehoidon vaikuttavuuden, turvallisuuden, laadun, yhdenvertaisuuden ja taloudellisuuden osalta parhaalla mahdollisella tavalla, kun säännellään yhtiömuotoa ja omistajuutta. Kuten KKV selvityksessään toteaa, jatkossa keskeinen pohdittava kysymys onkin, mikä on oikea tasapaino markkinoiden sääntelyn ja vapaan markkinaehtoisuuden välillä. Vastausta lienee mahdollista ratkoa, kun on määritetty, mitä halutaan apteekkitoiminnalta osana hoitokokonaisuuksia ja -polkuja sekä näihin liittyvää erilaista palvelutuotantoa.
Neljäntenä nykyjärjestelmän haasteena on hintakilpailun toimivuus eli se, millainen hintasääntelyjärjestelmä vaikuttaa lääkeyritysten lääkkeiden hinnoitteluun Suomessa. Tässä vaakakupin toisessa laidassa on lääkkeiden saatavuus ja saatavuuden turvaaminen lääkevalmisteen elinkaaren eri vaiheissa. Lääkkeiden saatavuuteen vaikuttavat erityyppiset mekanismit sen mukaan, ovatko kyseessä uudet lääkkeet, pitkään markkinoilla olevat lääkkeet vai lääkkeet, joiden patenttisuoja on päättynyt. Tästä johtuen tarvitaan erilaisia hinnanohjausmekanismeja lääkkeen elinkaaren eri vaiheisiin, jotta lääkkeistä ei makseta Suomessa liikaa. Hintasääntelyn lisäksi tämän kokonaisuuden taustalla vaikuttavat myös lääkkeiden myyntilupajärjestelmän sääntely ja kulutukseen luovuttamisen poikkeukset.
Edellä listattuihin neljään lääkemarkkinoiden kipukohtaan KKV ehdottaa jatkoselvitykseen seitsemää ratkaisukeinoa. Ehdotukset ovat erikokoisia ja mikään niistä ei yksin toteutettuna tuo toivottuja vaikutuksia rationaalisen lääkehoidon tavoitteiden näkökulmasta.
KKV selvityksen tavoitteena oli löytää sellaisia sääntelyn kehittämiskohteita, joilla voidaan tehostaa markkinoiden toimintaa siten, että kuluttajat voivat ostaa lääkkeensä turvallisesti ja mahdollisimman edullisesti. Siinä selvitys vaikuttaa onnistuneen.
Osa ehdotuksista on sellaisia, joita myös me Tamrossa olemme arvioineet tarkoituksenmukaisiksi. Osa ehdotuksista on sellaisia, mihin liittyen jatkamme mielellämme keskustelua ja tuomme oman näkemyksemme mukaan.
Pidämme tärkeänä, että vuoden 2021 loppuun mennessä lääkejakelun kokonaisuudistuksen vaihtoehtoisten mallien arviointi saataisiin valmiiksi ja tehtäisiin toimeenpanosuunnitelma seuraavalle vaalikaudelle. Tällä vaalikaudella näemme tärkeäksi arvioida muutoksia lääkkeiden saatavuuden parantamiseksi. Tarvittavia toimenpiteitä olisivat STM:n esiin tuomien lääkkeiden velvoitevarastoinnin, erityislupakäytäntöjen kehittämisen ja Fimean tiedonsaantioikeuksien uudistamisen lisäksi lääkkeiden verkkoapteekkitoiminnan ja koneellisen annosjakelutoiminnan prosessien ja markkinan toimivuuden parantaminen. Olemme Apteekkariliiton kanssa samaa mieltä, että apteekkitalouden uudistamista tulisi jatkaa. Mielestämme taksaan tarvittaisiin uusia rakenteellisia muutoksia. Apteekkitalouden kehittäminen tulisi vaiheistaa siten, että apteekkijärjestelmän muu kehittäminen ja sen tarjoamat mahdollisuudet toiminnan tehostamiseen huomioitaisiin apteekkitalouden uudistamisessa.
Olemme Tamrossa tarmolla ja sydämellä lääkehuollon jokapäiväinen kumppani sekä apteekeille että lääke- ja terveystuoteyrityksille. Samalla asenteella vaikutamme myös potilaiden ja yhteiskunnan parhaaksi ja teemme aloitteita uudistuvien lääkehuollon palveluiden mahdollistamiseksi. Haluamme keskustella lääkealan ja laajemmin sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksista eri näkökulmia ymmärtäen. Kaikki selvitykset ovat tervetulleita lisäämään käsitystä monimutkaisesta järjestelmästä. Avoin keskustelu on välttämätöntä näkökulmien avartamiseksi. Apteekkipalveluihin ollaan tyytyväisiä ja suomalaiset arvostavat apteekkien työtä. Ongelmana on vähittäisjakelujärjestelmän sääntelykokonaisuus, mikä nykymuodossaan johtaa kohtuuttomaan lääkehoidon maksurasitukseen ja on polarisoinut apteekkikentän sekä jäykistänyt asiakaslähtöisten lääkehoitoa tukevien palveluiden kehittämisen.
Yle julkaisi eilen (16.11.2020) kampanjan suomalaisen keskustelukulttuurin kohottamiseksi. Kampanja kutsuu kaikki halukkaat osallistumaan keskusteluun yhteiskunnallisista asioista ja pyrkii suitsimaan tahallaan väärin ymmärtämisen kulttuuria. Lääkehuolto on osa jokaisen suomalaisen arkea ja siihen liittyvään keskusteluun on jokainen oikeutettu omalla asiantuntemuksellaan. Käydään keskustelua tulevasta arvostavasti, eri osapuolien näkemyksiä kunnioittaen. Yhteisenä päämääränä meillä kaikilla on varmasti lääkkeen käyttäjän ja Suomen etu.
Heidi Tahvanainen
yhteiskuntasuhdepäällikkö
