”Tulevaisuudessa yhä suuremmaksi haasteeksi noussee lääkehoitojen jatkuvuuden turvaaminen. Lääkkeiden saatavuushäiriöt ovat globaali, kasvava ongelma, jota emme pysty ratkaisemaan vain kansallisilla toimenpiteillä.” Näin totesi Fimean ylijohtaja Eija Pelkonen Helsingin Sanomissa 6.2.2023 julkaistussa mielipidekirjoituksessaan. En voisi olla tästä enempää samaa mieltä Eijan kanssa.
Lääkkeiden saatavuushäiriöt ovat olleet näkyvä ongelma viimeisen vuosikymmenen ajan. Viime aikojen kriisit ovat entisestään korostaneet ja tuoneet esille haasteita ja ongelmia: vuoteen 2021 verrattuna lääkkeiden saatavuus on heikentynyt Suomessa yli 30 %.
Kuten tiedämme, saatavuushäiriöiden taustalla ovat moninaiset syyt raaka-ainepuutoksista logistiikkaketjujen sakkautumiseen unohtamatta lääkkeiden hintapolitiikkaa ja ennakoimattomia kysynnän vaihteluita.
Lääkkeiden saatavuushäiriöt aiheuttavat ongelmia moniportaisesti. Saatavuushäiriöiden hoito on ns. hukkatyötä, joka työllistää jokaista sektoria niin terveydenhuollossa kuin lääkehuollon toimijoissa. Korvaavaa valmistetta etsitään ja potilasta juoksutetaan. Luottamus ja asiakaskokemus ovat koetuksella. Lisäksi häiriötilanteet voivat pahimmassa tapauksessa keskeyttää lääkehoitoja, jos korvaavaa valmistetta ei ole saatavilla. Asian korjaamiseksi tarvitaan pikaisia toimenpiteitä.
Toimintaedellytysten turvaaminen keskiössä
Tilanteen aiheuttamia oireita hoidetaan toki paikallisesti Suomessa ja pyrimme pitämään tilanteen hallinnassa. Oireiden hoitamisen lisäksi meidän on pureuduttava juurisyihin ja päästävä korjaamaan ne, jotta tilanne saadaan paranemaan.
Tämä ei ole yksin paikallisten lääkealan toimijoiden käsissä vaan olemme pitkälti globaalien päätösten varassa. Suomen osuus koko maailman tukkuhintaisesta lääkemyynnistä on vain noin 0,3 %. Miten voimme pienenä markkinana varmistaa lääketeollisuuden intressit Suomeen ja Eurooppaan?
Toimintaympäristömme on oltava houkutteleva, vakaa ja turvallinen investoinneille. Se on muokattava sellaiseksi, että tänne kannattaa tuoda ja tänne kannattaa satsata.
Kuten Eija Pelkonen mielipidekirjoituksessaan toteaa: ”On pohdittava keinoja, joilla pidämme Suomen ja EU:n kiinnostavana, priorisoitavana toiminta-alueena kansainväliselle, valmistavalle lääketeollisuudelle ja lääketutkimukselle”. Ehdotan, että tätä pohdintaa tehdään yhteistyössä alan toimijoiden ja lainsäätäjän kanssa.
Myös uudistuvalla EU-lääkelainsäädännöllä on tässä tärkeä asema. Ajantasainen ja mahdollistava lainsäädäntö lisää toimintaedellytyksiä. Sen lisäksi teollisuuden kilpailukyky Euroopassa on säilytettävä.
Oman huoltovarmuutemme näkökulmasta kriittisten lääkkeiden tuotantokykyä on varmistettava Euroopassa sekä huolehdittava paikallisesta, oikeasuhtaisesta omavaraisuudesta.
Myös ajantasainen ja strateginen lääkehuollon kehittämisen suunnitelma lisää näkyvyyttä tulevaisuuteen lainsäädännön kehittämiseksi ja antaa raamit toimialan yleiselle sääntelylle ja kehityskuluille. On ilmeistä, että ymmärrys ja ennakoitavuus tulevasta lisäävät motivaatiota kehittää ja investoida pitkäjänteisesti.
Näiden lisäksi olisi järkevää, että apteekeissa sallitaan rationaalinen, nykyistä laajempi lääkevaihto ilman lääkärin yhteydenottoa, esimerkiksi silmäpipettivalmisteesta tippapulloon. Tämä nopeuttaisi ja helpottaisi saatavuushäiriöistä johtuvia arjen tilanteita apteekeissa vaarantamatta potilasturvallisuutta.
Tarvitaan myös tarkoituksenmukaista velvoitevarastointilainsäädännön uudistamista, jonka pohjalta velvoitevarastointi on oikeasuhtaista ja se vastaa ajantasaisiin lääkehoitokäytänteisiin.
Saatavuushaasteissa myös erityisluvallisilla ja poikkeusluvallisilla valmisteilla on olennainen rooli. Erityisluvallisten valmisteiden lupakäytäntöjen tulee olla ketteriä ja terveydenhuollon ammattilaisilla on oltava riittävästi tietoa ja ymmärrystä erityislupamenettelyistä.
Myös sähköinen pakkausseloste tarjoaisi lääke-erille laajemman markkina-alueen ja siten saatavuuden jakautumisen tasaisemmin. Potilaiden lääkehoitojen turvaaminen tulee olla aina kaiken toiminnan ja päätöksenteon keskiössä.
Yhdessä eteenpäin
Me Tamrossa pyrimme omalta osaltamme tukemaan lääketeollisuutta saatavuushaasteissa. Vahva yhteistyö ja tiedonkulku jakelussa olevien lääke- ja terveystuoteyritysten kanssa sekä avoin vuoropuhelu apteekkien kanssa ovat keinoja, joissa pyrimme tekemään parhaamme. Lääkkeiden jakelijana tehtävämme on varmistaa varastoissamme olevien lääkkeiden alueellinen ja tasapuolinen jakelu sekä välittää tietoa saatavilla olevista valmisteista.
Toimintaympäristö on alati muuttuva ja sidoksellinen. Kun siirrämme yhtä palasta, sillä on varmasti seurannaisvaikutuksia toiseen kohtaan. Jotta vältymme hallitsemattomalta dominoefektiltä, on tärkeää ensiksi katsoa saatavuushäiriöiden isoa kuvaa, pohtia skenaariot ja sen jälkeen edistää tavoitteellisesti haluttuja, konkreettisia toimenpiteitä.
Anni Svala
Laatujohtaja
